tiistai 14. maaliskuuta 2017

Muuttolaatikoita



Tervehdys täältä muuttolaatikoiden ja tavarakasojen keskeltä. Kämppäkuviot täytyi laittaa uusiksi oman mielenterveyden (pakko päästä sisustamaan!), nykyisen kämpän myyntiin menemisen ja tulevan juniorin myötä. Meitä odottaa kaksio eli kyse ei ole mistään suuresta kämpästä, mutta jospa sitä tosiaankin koittaisi elää vain hetkessä ja katsoa tilannetta uudelleen kun käy ahtaaksi. *Lue: Lievä paniikki jo nyt ja kauhea hoppu olisi saada se oma koti. Asiat kun ei aina vaan mene niin ruusuisesti ja ehkä ihan hyvä niin. Kaikki aikanaan ne sanoo, enkä tykkää yhtään siitä sanonnasta. En sitten yhtään, koska tapani mukaan kaikki-tänne-heti-nyt...

Voi pyhä jysäys, miten paljon sitä voikaan omistaa tavaroita, joita ei edes muistanut olevan olemassa?! Kaikista herkullisin kohde oli tyhjätä tuo minun "aarrearkkuni", joka sisältää kaikki teemahärpätykset, askarteluhommat ja ne kaikki "tavarat jotka ei kuulu mihinkään"-tavarat. Nyt se on kuitenkin lähestulkoon tyhjä ja voin taputtaa itseäni olkapäälle. Kaikista hauskintahan tässä on se, että vaikka olenkin jo kerran muuttanut pois kotoa tähän meidän nykyiseen kämppään, niin silti tämä muutto on mulle itselle vasta sellainen "eka muutto". Kun oikeasti täytyy viedä kaikki tavara kerralla, eikä sillä tavalla pikkuhiljaa napsia kotoa mukaan sitä sun tätä sieltä omasta kaapista vuosien varrella. Ei sillä, kyllä ne omat kaapit kotikotonakin on vielä suhteellisen täynnä. 

Päällimmäisenä tunteena on tietysti malttamaton odotus ja kutkutus päästä jo siihen uuteen kämppään. Laittaa huonekalut omille paikolleen,  luoda tunnelmaa valoilla ja sisustuksella sekä asettua kodiksi. On tämä silti jotenkin hirveän haikeaa, minä kun tapani mukaan olen tällainen tuttua, turvallista ja muuttumatonta maailmaa rakastava. Ensiksi odotan vuosikaupalla, että muutettaisiin ja nyt kun aika on niin roikun varmaan viimeiseen asti tuossa ovenkahvassa kiinni ja kelaan kaikki täällä kokemani muistot läpi. Niin hyvät ja onnelliset, kuin myös ne synkät ja itkuiset. Miten tämä nyt näin tunteisiin meni, että ihan kyynelkanavat pyrskähti auki. Taidan lyödä vain raskauskortin pöytään! Eiköhän se ole sillä kuitattu? 

Oli miten oli, niin tämän viikon aikana olisi tarkoitus saada kimpsut ja kampsut kasaan sekä pyörähtää Ikeassa hankkimassa vähän perusjuttuja. Sitten kun kaikki on valmista ja omaan silmään sopivaa, niin lupaan esitellä sen kaiken myös teille. Tällä hetkellä pyörii yllättäen mielessä kaikista eniten se pinnasänky ja sen nätiksi laittaminen ja tietysti myös olohuone. Oi ja siellä saunassa on ihanat led-valot katossa, tuun niin viettämään aikaani siellä! Sitten onkin yksi murheenkryyni, nimittäin verhot! Tähän mennessä mun ei oo tarvinut ajatella koko asiaa. Oon tyytynyt valkoisiin lainapitsiverhoihin ja Santun tänne tuomiin verhoihin, mutta nyt täytyy kyllä tosissaan miettiä minkälaista laitetaan. En saa päästäni niitä Marimekon mustavalkoisia verhoja, enkä myöskään sitä mun kukkarolleni ylihinnoiteltua Hay tarjotinpöytää, joka nyt olis vaan niin hirveen kiva sinne meidän uuteen olkkariin...

Jospa tämä vielä tästä. Mitäs teidän arkeen kuuluu, joko kevättää? 

2 kommenttia:

  1. Tsemppiä muuttoon! Omasta ensinmäisestä muutosta puoli vuotta joten aika tuoreessa muistissa se kamala homma. Vaikka nyt on kyllä tavara lisääntynyt puolella kun kaikenlaista tullu ostettua omaan kotiin :D onneks ei tarvii hetkeen muuttaa. Ja voi miten ihanaa ku pääset ikeaan ja sisustaan uutta kotia. Se on niin kivaa puuhaa! Mihin ikeaan meette? Mulla on ollut hetken jo kauhea ikea kuume :D onneks kesällä ois tarkotus järjestää pieni reissu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, sitä tarvitaan! Ja joo, ootan kyllä kovasti! Tampereella olis tarkotus pyörähtää! :)

      Poista